Kaikki välimerkit tietysti lisätty jälkikäteen. Oikeasti en mitään runoja kirjoita, paitsi ehkä joskus, sitten unohdan kirjoittaa ne ylös ja unohdan kokonaan. Päässäni pyörii ideoita muutenkin, ne vain harvemmin poistuvat sieltä, ne kehittyvät ja muuttuvat ja kasvavat joksikin muuksi.

Viimeisen vuoden ja varsinkin puolen vuoden aikana olen muuttunut jokseenkin paljon. Oikeastaan tiedän jopa syyn sille, tai epäilen tietäväni, mutta en tahdo siitä mainita sen enempää, olen vain onnellinen että niin on käynyt, tai melko tyytyväinen ainakin. Joskus ehkä löydän sen paremman maan, vaikka pelkäänkin että paremman maan etsiminen vie johonkin paljon pahempaan. Melko varma kyllä olen että tiedän mitä teen. Ehkä eniten pelkään että minusta tulee sellainen "natsihippi", koska en tahtoisi puuttua muiden asioihin ja muiden tapaan elää, sillä on hyvinkin mahdollista että heidän tapansa onkin oikea ja se mihin itse pyrin olisikin se väärä... On kuitenkin pakko pyrkiä, sillä jos en pyri, en voi elää itseni kanssa. Se on varmaan se tärkein oivallus. Pitäisi vain osata löytää se kultainen keskitie.